Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

TUHOTYÖNI


Valaisimen johto (19.11.2008)

Tiedän kyllä, että mainitsin aikaisemmin, että minusta tulee maailman kiltein pieni pentu... mutta kai koiranpentukin on erehtyväinen. Luulenpa, että tämä jää ainoaksi tuhotyökseni, jep, tottakai.

Nukuin ensimmäisenä yönäni äidin sängyn vieressä ja jossain vaiheessa olin huomannut ihanan "narun", joka roikkui sängyn takana (olen ehkä narufriikki koska virallinen nimeni on Naruska). No, joka tapauksessa otin sen hampaitteni väliin ja puraisin sitä kunnolla ottaen siltä luulot pois. Tässä vaiheessa äiti havahtui ja hätisti minut pois. Onneksi olin nopea tyttö ja ehdin tappaa narun sitä ennen.

Äiti yritti selittää minulle, ettei näin sovi tehdä vaikka hänen olisi pitänyt olla tyytyväinen kun olin pelastanut hänet "narun" kynsistä.

Aamulla sitä sitten tutkittiin tarkemmin ja huomattiin, että olin saanut purtua poikki sen muovikuoren ja toinen kuparilankakin oli saanut osansa toisen jäädessä ehjäksi. Oli kuulemma onni, että lampussa oli muuntaja ja ehkä olin onnistunut rikkomaan oikean kuparilangan, en ainakaan saanut pienintäkään tärskyä.


Toisen johdon katkaiseminen (21.11.2008)

Eipä äiti mitään oppinut, vaikka olinkin saanut lampun "narun" rikottua. Vaikka hän oli kuinka yrittänyt kätkeä kaikki "narut" näkyvistäni, löysin kuitenkin vielä yhden pöydän alta. "Naru" ei ollut seinässä kiinni. Niinpä otin sen ja pistin sen kolmeen osaan.
Jälkeenpäin äiti selitti minulle, että olin rikkonut infrapunakameralla varustetun linnunpöntön johdon. Olisin kuulemma nähnyt tv:stä ensi keväänä pesiviä lintuja kun olisin jättänyt tämän "narun" rauhaan. Jos olisin tämän tiennyt, niin enhän minä silloin olisi rikkonut koko "naruakaan", en tietenkään.


Ei tuhotöitä (26.12.2008)

Oletteko muuten huomanneet kuinka hiljaista tällä osastolla on? Ei niin mitään uutta tuhotyötä. Täytyy varmaan keksiä jotain uutta tähänkin kohtaan.


Kuinkas sitten kävikään... (27.12.2008)

Kirjoitin tuon "Ei tuhotöitä" juuri eilen ja tänään sitten keksin jotain uutta.

Isi oli tehnyt itselleen kinkkuvoileivän ja poistunut pöydän viereltä hetkeksi ja koska minä jo osaan hypätä, niin tietysti hyppäsin ensin tuolille ja siitä pöydälle ja pistelin parempiin suihin kinkun hänen leipänsä päältä. Oli muuten hyvää. Kyllä kannatti. Isi huomasi tilanteen siinä vaiheessa kun olin juuri saanut kinkun pisteltyä parempiin suihin, joten nyt ei tiedetä, miten olisin tullut pöydältä alas. Tässä sen nyt näkee mitä tapahtuu, kun minua pidetään aina nälässä eikä anneta ruokaa niin paljon kuin haluaisin syödä ja minähän haluaisin syödä PALJON!


©2017 Suomenlapinkoira Ruska - suntuubi.com