Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK


TÄNNE

Olen aika rohkea pentu ja ulkona haluan vain mennä ja tutkia paikkoja. En ehdi silloin kuuntelemaan, mitä äiti minulle sanoo. Vaikka hän kuinka yrittäisi saada minua tulemaan luokseen pyytämällä, vinkumalla, juoksemalla, tasajalkaa pomppimalla tai jollakin muulla tavalla, minä tyttö vain touhuilen omiani ja menen minne lystään. Joskus äiti on mennyt minua piiloon talon kulman taakse, mutta sehän ei minua haittaa. Olkoon siellä niin kauan kuin huvittaa. Hän on sanonutkin, että hänen aikaisemmat koiransa ovat pentuna pysyneet aina hänen lähellään (ovat tainneet kaikki olla pelkurikoiria).

Tämä kuitenkin on ehkä syynä siihen, että hän aloitti tänne -harjoitukset. Toistaiseksi olemme harjoitelleet vasta sisällä. Joka kerran kun äiti huutaa minulle TÄNNE, minun pitää juosta äidin luo ja saan häneltä palkaksi namupalan. Toistaiseksi homma on pelittänyt hyvin ja minä olen saanut makupaloja aika monta, tosin aivan minimaalisen pieniä, koska äiti pelkää, että lihon muuten liikaa.

Keksin muuten ihan itse yhdistää ISTU, KATSO ja TÄNNE -käskyt ja nyt kun äiti huutaa, juoksen hänen luokseen, istun hänen eteensä ja katson häntä silmiin. Äiti kyllä epäilee, että tästä tulee ongelmia tokon liikkeitä opetellessa, koska hän haluaa, että koira tulee käskystä suoraan sivulle.

Tällä hetkellä tämä harjoitus menee sisällä jo erittäin hyvin ja seuraavaksi siirrymmekin ulos harjoittelemaan. Siellä on tosin paljon kaikkea mielenkiintoista, joten jää nähtäväksi, keksinkö siellä parempaa tekemistä. :)

7.12.2008
Tänne -käskyn osaan jo ikäisekseni todella hyvin. Voit lukea asiasta blogistani 6.12.2008. Jostain syystä kotipihalla en halua kuunnella tätä käskyä kuin ainoastaan takapihalla aitauksessa ollessani. Jos en ole aitauksessa, huutakoon äiti mitä huutaa, en kuuntele enkä silloin tietenkään voi edes totella. Tähänkin hän kuvittelee vielä saavansa muutoksen aikaan.

23.12.2008
Tämä on yksi parhaista tempuistani kunhan en vaan ole kotipihalla ja tutkimassa jotain mukavaa. Kun olen löytänyt jotain erittäin mukavaa, äiti ei yleensä edes yritä kutsua minua. Sisällä tottelen heti ja tulen äidin luokse juoksujalkaa, vaikka olisin painimassa Zaran kanssa.

18.1.2009
Takapakkia, takapakkia ja takapakkia sanoo äiti.
En enää sisälläkään viitsi aina totella tätä käskyä jos minulla on jotain mielenkiintoisempaa puuhasteltavaa. Yleensä sentään toisesta käskystä tulen, mutta paljon paljon verkkaisemmin kuin aikaisemmin.

Metsässä tottelen tätä käskyä aika hyvin vaikka olisin Cindyn kanssa juoksentelemassa jossain vähän kauempana, mutta kotipiha, se ei ole tottelemista varten se. Ei sinne päinkään. Tästä voitkin lukea  blogistani 18.1.2009.

20.4.2009
Tänne -käskyä tottelen jo kotipihallakin. Poikkeuksena joka paikassa on vastaantulijat, jotka minun pitää aina käydä haukkumassa. Juoksen suoraan vastaantulijoita kohti ja haukun kiukkuisesti ja murnailen. En kuitenkaan uskalla mennä aina lähelle ja jossain vaiheessa yleensä tajuan, että äiti huutaa "Hei hei". Silloin kipitän nopeasti äidin luokse.

27.12.2009
Metsässä vapaana ollessani käyn edelleen haukkumassa vastaantulijat. Kuuloni ei silloin ole päällä, mutta jossain vaiheessa palaan kuitenkin takaisin. Muutoin tulen käskystä erinomaisesti äidin luokse, tosin tarvitsen palkaksi namipalan. Vaikka menenkin aina haukkumaan vastaantulijat, olen kaikkien vastaan tulevien ihmisten ystävä. Kun pääsen lähelle, minun ei enää tarvitse heitä haukkua. Koirat ovat kuitenkin asia erikseen, joidenkin kanssa olen heti kaveri ja käyn heitä nuuskimassa ja joidenkin lähelle en edes uskalla mennä. Tässä on äidillä suuri työsarka, miten minut saa tottelemaan siinä vaiheessa, kun olen jo huomannut nämä ihmiset / koirat.

Takaisin koulutuksen pääsivulle.


©2017 Suomenlapinkoira Ruska - suntuubi.com