Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK


MAAHAN JA PYYDÄ

Maahanmeno onkin helppo juttu, kunhan äiti vain pitää makupalaa lattialla. Siitä istumaan nouseminenkin onnistuu jo aika hyvin. Olen muuten sitä mieltä, ettei ilman makupalaa kannata oikeastaan mitään tehdäkään. Toki "tänne"- ja "istu"-käskyt onnistuvat muutenkin, mutta jos haluaa varmasti minun tekevän käskyn mukaisesti, kannattaa makupalaa pitää tyrkyllä.

Nyt osaan jo hienosti istua, mennä siitä maahan, nousta taas istumaan ja kun äiti sanoo PYYDÄ, nostan molemmat tassuni kiinni hänen käteensä, jossa on makupala. Saa sitten nähdä, miten minä tämän tempun myöhemmin teen. Äidin mielestä opin temppuja nopeasti eli minulle ei montaa kertaa tarvitse liikettä opettaa, kun ainakin tiedän mitä minulta odotetaan. Tietysti eri asia on, haluanko sitä aina tehdä. Taidan olla VIISAS KOIRA!

7.12.2008
Toistaiseksi tarvitsen edelleen makupalan lattialle ennenkuin suostun menemään maahan. Tämänkin varmaan jossain vaiheessa opin kunhan harjoittelemme tätä liikettä enemmän.

23.12.2008
Höhöö... nyt olen ymmärtänyt jujun. Osaan mennä hienosti maahan vaikka äiti on seisomassa ja pitää makupalaa ylhäällä kädessään. Helppoa, kun sen osaa. Seuraavaksi minut pitää saada vielä pysymään siellä maassa. Vaikka äiti sanoo minulle Vapaa, olen usein omatoimisesti nousemassa ylös siinä vaiheessa. Tästä hän komentaakin minut silloin takaisin pieneksi aikaa, jotta saamme lopetettua tempun onnistuneeseen suoritukseen.

Pyytäminen on muuttunut siinä suhteessa, että enää en laita tassujani äidin makupalaa pitelevän käden päälle vaan osaan pitää niitä ilmassa. Kovin korkealle en tassujani vielä saa, koska kaadun silloin helposti taaksepäin. Kunhan kasvan isoksi koiraksi, pysyn varmasti paremmin pystyssäkin tässä tempussa.

18.1.2009
Jos on tänne -käskyssä tullut takapakkia, niin on myös maahan -käsky kärsinyt. Jos äidillä on makupala kädessään, niin ensin yritän saada sitä istumalla, kun ei se onnistu, menen maahan aivan oma-aloitteisesti. Ihmettelen, miksen saa silloinkaan makupalaa ja silloin en enää kuuntele, istun ja menen maahan vuorotellen. Siinä on äidillä tekemistä, että saa tämän jälkeen minut tekemään yleensäkään mitään. Mikäli makupalakäsi on maassa ja minulle annetaan käsky "Maahan", menen toki maahan, mutta yritän samalla kaivaa makupalaa käden alta. Voi jee, äiti on kanssani ihmeissään. Valittelee aina, ettei minusta saa toko-koiraa tekemälläkään kun en viitsi kuunnella puhetta.

20.4.2009
Maahan menen aika hyvin, mikäli minulle ensin sanoo "Katso" (joka taitaa olla joku taikasana, jolla minut saa kuuntelemaan).
Kun samaa käskyä toistetaan vuorotellen jonkun muun käskyn kanssa, menee se jo aika mallikelpoisesti (esim. maahan - istu - maahan - istu). Makupala palkaksi tietysti joka kerta.

Tällä hetkellä olemme unohtaneet koko Pyydä -käskyn, harjoittelemme sitä sitten kun olen vanhempi.

27.12.2009
Tämä käsky on edelleen hyvin hallinnassa makupalan avulla. Enää en tarvitse "Katso" -taikasanaa, kunhan käsi on vain käynyt taskussa. Luulenpa, että minulta ei tuota makupalaa saa pois millään. Minkä ihmeen takia menisin maahan pelkästään äidin mieliksi. Se ei ole minun juttuni.

23.7.2011
Äiti on opettanut minut menemään maahan, jäämään siihen ja hän itse menee parin-kolmen askeleen päähän eteeni. Sen jälkeen katsomme toisiamme silmiin ja jonkun ajan kuluttua hän kävelee vierelleni ja antaa minulle makupalan. Otan sen suuhuni, mutta pysyn hienosti maassa. Sen jälkeen hän menee jälleen eteeni seisomaan. Tätä kokeilimme viiden minuutin ajan eikä minulla ollut mitään tarvetta nousta ylös ennen kuin äiti tuli vierelleni ja sanoi "vapaa". Tästä sitten vähitellen hän aikoo pidentää välimatkaa. Saas nähdä, kuinka ämmän käy!


Takaisin koulutuksen pääsivulle.


©2017 Suomenlapinkoira Ruska - suntuubi.com