Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
31123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
2829301234

RSS

 Pöytyä 19.6.2010
19.06.2010 14:58 | Ruska

Näyttelypäiväksi oli lupailtu sadetta ja äiti jo ajatteli jättää koko näyttelyn väliin. Aamu oli kuitenkin lämmin ja aurinkokin näyttäytyi. Näin siis teimme lähtöä kohti Pöytyää.

Koska Zico on meillä hoidossa, ajatteli äiti laittaa minut tarhaan ja ottaa sieltä portin kautta mukaansa, jotta Zico ei huomaisi jäävänsä aivan yksin. Iskä oli mennyt jo edeltä ulos ja äiti tuli viimeisenä laittaen myös tuulikaapin oven kiinni. Lähtiessään hän oli antanut Zicolle Dentastixin, joka on Zicon herkkua. Kun äiti oli saanut ulko-oven lukkoon ja käveli kohti autoa, huomasi hän ihmeekseen, että Zico oli autossa odottamassa lähtöä. Missä vaiheessahan Zico oli ulos päässyt? Ei mitään tietoa ja se jääkin ikuiseksi arvoitukseksi.

Kun saavuimme näyttelypaikalle, meidät ohjattiin parkkiin tien toiselle puolelle. Sieltä kävelimme näyttelypaikalle ja hetken päästä huomasimme, että siellähän oli monta vapaata autopaikkaa. Näin iskä siis lähti hakemaan auton kehän vierelle. Oli hienoa saada auto lähelle, välimatkaa kehään ei ollut montaakaan metriä. Aurinko paistoi ja ilma oli lämmin. Näin siellä myös kaverini, Lumikummun Picon, jonka kanssa saimme myös peuhata.

Menin vuorollani kehään ja nuorten luokassa ei ollut kuin kaksi koiraa. Tuomarina oli Riitta Lahtovaara, joka piti minua ERIn arvoisena ja samalla voitin nuorten kilpailuluokan. Paras narttu -kehään pääsi kolme narttua, joista tuomari valitsi minut parhaaksi. Jeeeee..... olin siis kilpailun paras narttu! Onneksi tuomari ei antanut asiaan vaikuttaa sen, että olin aika haukkuherkkä ja haukahdinkin muutaman kerran kehässä ollessani. Tätä en ole ennen tehnytkään, mutta minähän keksin aina kaikenlaista uutta jäynää äidille.

Tämän jälkeen pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni kilpailemaan ROPista ja VSPstä. Vastassa minulla oli Lapinpeikon Guuma Galle. Tuomari juoksutti meitä useamman kerran kehän ympäri ja minä tyttö halusin laukata, nuuskia, laukata, nuuskia, siis kaikkea muuta kuin mitä äiti on minulle opettanut. Lopulta tuomari ilmoitti, että koska en lopettanut tuota nuuskimista, niin hän laittaa uroksen ROPiksi, vaikka pitääkin enemmän nartun päästä. Näin tulin siis VSP:ksi, joka on minusta aivan huikea suoritus. Tuomari antoikin äidille kotiläksyä, että hänen on harjoiteltava juoksemista kanssani! =) Kyllähän minä kotona juoksentelen ihan kauniisti, mutta näyttelypaikoilla pakkaa olemaan niin mahdottoman paljon ihania tuoksuja. Äiti juuri keksikin, että menee paikallisen koirakerhon harjoittelukentälle juoksuttamaan minua. Siellähän niitä hajusia ainakin on ja joskus siellä on varmasti myös häiriökoiria.

Tuomari: Riitta Lahtovaara

Arvostelu:
Erin. tyyp., fem., mittasuhteiltaan oikea narttu, erittäin kaunis pää & ilme, hyvät korvat, hyvä ylälinja & häntä. Erinomainen runko, oikein kulm. eturaajat, takana niukasti. Vahva raajaluusto, erinomainen karvapeite. Kauniit, tehokkaat liikkeet, luonne OK.

Tulos: NUO ERI / NUK1 / PN1 / SERT / VSP


Äiti muisti kerrankin hakea voittopokaalini heti eikä meidän tällä kertaa tarvinnut palata parinkymmenen kilometrin matkan ajettuamme takaisin noutamaan palkintoja. Sertistä sai hienon mitalin ja VSPstä pienen pokaalin.

Kun olimme ajaneet kotiin päin viitisen kilometriä, alkoi sade. Onneksi pysyi poissa niin kauan kuin olimme kehässä. Kävipä hyvä tuuri!


( Päivitetty: 09.08.2010 15:13 )

 - Ruska | Kommentit (4)Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.



©2019 Suomenlapinkoira Ruska - suntuubi.com